Bloggaamisen vaikeus

... Miten työlästä ja vaivalloista onkaan saada jotan tekstiä aikaiseksi. Useamman kerran olen blogeja lukiessani miettinyt, että nyt minä kirjoitan jotain.. Mutta kun aukaisen uuden merkinnän, mitään sanottavaa ei ole.
Kuvattomien postauksien tekeminen on jotenkin tylsää. Minulla on tällä hetkellä digikameran laturi teillä tietämättömillä ja tietysti akku loppunut. Järkkärini on sanomassa sopimustaan irti ilmeisesti. Siinä on lasissa naarmu joka ei ole ennen kyllä vaikuttanut kuvaamiseen mitenkään, mutta nyt kuvissa näkyy viiva, vai kuvittelenkohan senkin vain. Noh, joka tapauksessa senkin laturi on jossain, mutta kun en tiedä missä.

Kuvattavaa olisi, on saatu tosiaan kylppärin remppa valmiiksi, muutaman kommelluksen saattelemana. Seiniäkin on maalailtu ja tapetoitu uudelleen, mutta kun en vain saa aikaiseksi etsiä kameraan laturia ja ladata akkuja. Ipadin kamera on jotenkin suttuinen, eikä sillä saa hyviä kuvia. En jaksa edes ruveta värkkäämään sillä mitään isompaa projektia.  Kännykällä en vain muten tykkää kuvata semmoisia tarkoituksella otettavia kuvia. Lenkkeilessä ja muuten semmoiset extempore kuvat onnistuvat kyllä kännykällä, muttei mitkään paremmat. Siispä kameran latureita etsimään pitäisi ruveta.

Olen myös harkinnut uuden kameran ostamista, mutta se tuntuu nyt kaiken tämän muun rahanmenon rinnalla suurelta mahdottomuudelta. Meillä remontti kustannukset riistäytyivät käsistä, sillä remonttiin matkassa tuli suuria muutostöitä ja remontista tuli laajempi kun oltiin arvattukaan. Meillä oli ylimääräistä rahaa jonkin verran jos sattuu menemään yli, mutta ihan tämmöisiin hirvittäviin summiin ei kuitenkaan varauduttu. Ensiviikolla toivottavasti saadaan tietää kokonais summat mitä kaikkea meille jää maksettavaa. Taloyhtiömme ei rupea heille kuuluvia kustannuksia maksamaan kun vetoavat johonkin ihme systeemiin. Katsotaan miten käy, vai mennäänkö oikeuteen asti tämän asian kanssa.

Toisen bloginkin puolella on erittäin hiljaista. En saa sinnekään aikaiseksi mitään. Paljon olisi kerrottavaa sielläkin, mutta kun ei vaan tekstiä synny. monesti olenkin miettinyt että ehkäpä tämä bloggaaminen ei olekkaan minua varten, ehkä yritän vaan mennä massan mukana... Kun muutkin kirjoittaa blogia niin kyllä se minäkin. Noh oli miten oli, bloggaaminen jatkuu jonkinlaisella asteella. Kirjoitan ehkä kerran viikossa, kuukaudessa tai kahdessa kuukaudessa, mutta en ole minnekään ainakaan vielä häviämässä. Toivottavasti syksy toisi jonkinlaista inspiraatiota tähän touhuun..

Nyt jatkan töitä ja toivotan tielle kaikille oikein hyvää sunnuntain jatkoa! :)